Kolmas valtakunta vaati valta-asemaa kaikkialla Euroopassa Ural-vuorille asti ja ehkä kaikkialla maailmassa. Siksi viranomaisten oli jatkuvasti osoitettava, että paras ja suurin syntyy vain Saksassa. Yksi tuon aikakauden haamuista on 4 kilometrin pituinen lepotalo, joka on edelleen pystyssä. Kuka, missä ja milloin rakensi tämän "Hitler-hirviön" ja mikä kohtalo kohtasi ainutlaatuisen hotellin lopulta?
1. Miten kaikki alkoi
Natsien valtaantulon jälkeen NSDAP: n oli osoitettava kaikin mahdollisin tavoin, että juuri hän johtaisi Saksan kansan vaurauteen. "Sotilaallisen keynesiläisyyden" ansiosta natsit pystyivät johtamaan Saksan ulos koko läntisen maailman valtaaneen talouskriisin akuutista vaiheesta.
Heti kun yksinkertaisen saksalaisen elämä alkoi parantua, oli tarve järjestää hänen vapaa-ajansa. Samaan aikaan matkailu oli tärkeä osa valtion propagandaa. Kaikkien "uuden" Saksan etujen oli jatkuvasti muistutettava saksalaisia siitä, kenen ansiosta tämä kaikki ilmestyi. Samaan aikaan kaikenlaiseen keskiluokan tyynnytykseen liittyi tavallisiin työläisiin ja oppositiomieliseen älymystöyn kohdistuvan sortopolitiikan voimistuminen. Joten esimerkiksi valtaan tullessaan natsit eivät vain kielsivät vähitellen kaikkia muita puolueita, vaan myös tuhosivat ammattiyhdistysliikkeen ja evätivät työntekijöiltä mahdollisuuden taistella oikeuksiensa puolesta. Sen tilalle tuli täysin valtion hallinnassa oleva Saksan työrintama.
Vuonna 1936 saksalainen arkkitehti Clemens Klotz suunnitteli uudenlaisen loma-asunnon. Asiakirjat esitettiin henkilökohtaisesti füürerille, joka määräsi tekemään useita parannuksia loppuprojektiin. Esimerkiksi Hitler vaati, että projektiin lisättäisiin valtava konserttitalo, johon mahtuisivat kaikki lepokodin vieraat kerralla. NSDAP: n johtaja ehdotti myös, että uutta lepotaloa voitaisiin jatkossa käyttää rintamalta saapuneiden saksalaisten sotilaiden ja upseerien hoitoon ja toipumiseen.
Parantolaprojekti sai nimekseen Prora. Vuonna 1937 Clemens Klotzin luomus sai jopa Grand Prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä. Samaan aikaan aloitettiin rakennustyöt, joihin osallistuivat kaikki kolmannen valtakunnan suurimmat rakennusyritykset ja 9 tuhatta työntekijää. Proran rakentaminen aloitettiin Rügenin saarella Itämerellä. Toisen maailmansodan syttyminen vuonna 1939 esti lepotalon valmistumisen. NSDAP: n johto päätti siirtää kaikki rakentajat muihin imperiumin kannalta tärkeimpiin tiloihin.
2. Mikä oli loma-asunto
Proran lomamökin pituus on 4,5 km ja se on suunniteltu 20 000 vuodepaikkaan. Itse asiassa tämä ei ole yksi rakennus, vaan kokonainen kompleksi, joka koostuu 8 pitkästä rakennuksesta, jotka sijaitsevat 150 metrin etäisyydellä toisistaan Itämeren rannikolla. Nykyään Proran huoneen jälleenrakennus näyttää melko vaatimattomalta. Se oli kuitenkin 1930-luvun Saksan standardien mukaan moderni ja viihtyisä virkistysalue juuri tuon "keskiluokan" edustajille. Proraan pääseminen ei ollut helppoa.
Viikon lepo täällä henkilöä kohden maksoi 20 Reichsmarks. Tämä on noin 1/4 Saksan keskipalkasta tuolloin. Kaikilla varsin varakkailla saksalaisilla ei ollut varaa tähän matkustaessaan perheensä kanssa. Siksi Prorassa levosta tuli usein rohkaisumuoto niille, jotka ansioituivat. Tässä tapauksessa Saksan työrintama tuki kuponkia kokonaan tai osittain. Jokaisessa Proran kahdeksasta 500 metrin hotellista oli oma istuinalue. Siellä oli kuitenkin myös yhteinen, tiukasti keskellä rakennusten välissä.
>>>>Ideoita elämään | NOVATE.RU<<<<
3. Mikä kohtalo kohtasi ainutlaatuisen kompleksin
Lopulta Proraa ei koskaan saatu valmiiksi. Sotavuosina liittoutuneet pommittivat kompleksia toistuvasti ilmahyökkäysten aikana. 8. toukokuuta 1945 jälkeen puna-armeijan sotilaita sijoitettiin tänne kasarmiin. Jatkossa Proran rakennuksia käytti ensin Saksan kansallinen poliisi ja sitten DDR: n armeija. Saksan yhdistymisen jälkeen lepokodin rakennukset siirrettiin Bundeswehrin osastolle. Vuoteen 2005 asti merkittävä osa komplekseista oli tyhjillään ja tuhoutui hitaasti. Vain yhdessä niistä avattiin ravintola ja päiväkoti vuonna 1993. Vuodesta 2004 lähtien yksittäisiä tiloja on myyty liikemiehille erilaisiin tarpeisiin.
Vuonna 2008 esitettiin ensimmäistä kertaa ajatus Proran rakentamisesta loma-asunnoksi. Tämä ajatus kohtasi välittömästi julkisen närkästyksen ja kritiikin aallon. Suurimmaksi osaksi se johtui siitä, että paikallisen väestön mukaan Rügenissä on jo liian paljon turisteja, jotta voitaisiin avata toinen oma infrastruktuuri 3 000 paikkaiselle laitokselle. Siksi vuonna 2011 hanketta tarkistettiin ja sovittiin päätöksestä avata 402-paikkainen retkeilymaja. Erikseen avattiin hotelli vielä 300 vanhusten vapaa-ajan paikkaa varten.
Jos haluat tietää vielä mielenkiintoisempia asioita, sinun kannattaa lukea niistä 8 esimerkkiä "taivaallisesta arkkitehtuurista" Itävallan arkkitoimistosta Coop Himmelb (l) au.
Lähde: https://novate.ru/blogs/060422/62569/