Nuorten pakollinen asevelvollisuus kiireelliseen asepalvelukseen on ollut voimassa koko Neuvostoliiton historian. Vain asepalvelukseen perustuva armeija pystyi tarjoamaan turvan valtavalle mannermaalle. Armeijapalvelus oli pakollinen, ja luonnoksen kiertämisestä henkilö voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kolmen vuoden ajan Neuvostoliiton historiassa nuoria ei kuitenkaan otettu joukkoihin ollenkaan. Se tapahtui sodan jälkeen. Miksi?
1. Syy yksi: liian suuri armeija
Ensimmäinen tärkeä syy oli, että Neuvostoliitolla oli vuonna 1945 maailman suurin armeija - 11,5 miljoonaa ihmistä. Tämä oli paljon enemmän kuin maa tarvitsi uuden rauhanajan standardien mukaan. Joten demobilisaatio alkoi. Useista syistä se ei kuitenkaan tapahtunut heti. Varusmiesten paluu kotiin venyi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston päätöksellä vuosina 1945–1948. Tämän seurauksena, jos joukkojen määrä vuonna 1947 oli 8,6 miljoonaa ihmistä, vuonna 1948 se oli laskenut 2,8 miljoonaan. Laajentunut demobilisaatio puolestaan liittyi suoraan toiseen tärkeään syystä.
2. Syy kaksi: miesväestön väheneminen
Tämän pitäisi olla enemmän kuin ilmeistä kaikille, joilla on aavistustakaan Neuvostoliiton ihmistappioista. Varovaisimpien arvioiden mukaan yli 27 miljoonaa ihmistä kuoli rintamalla, takana ja miehitetyllä alueella vuosina 1941-1945. Siten vuonna 1945 ei käytännössä ollut ketään, joka kutsuisi kiireelliseen asepalvelukseen. Ei tietenkään, 18-vuotiaita nuoria maassa oli suuri määrä, mutta Neuvostoliitto putosi ensimmäistä kertaa historiassaan demografiseen reikään. Entiset neuvostotasavallat eivät nähneet mitään tällaista, eivät ennen sotaa, eivät sen jälkeen ennen kuin 1990-luvulla. Tästä syystä, kun ainakin jotakuta alettiin kutsua asepalvelukseen, useimmissa kokoonpanoissa yksiköillä oli vain 50-80 % säännöllisestä vahvuudestaan.
>>>>Ideoita elämään | NOVATE.RU<<<<
Lisäksi maan nuorille ja vahvoille löydettiin vuonna 1945 toinen pakollinen palvelusmuoto. Neuvostoliiton koko Eurooppa-osa oli 9. toukokuuta 1945 raunioina. Maa piti ennallistaa. Sota toi mukanaan lukuisia katastrofeja: ilman kolhoosien ja pellon pikaista ennallistamista unionia uhkasi nälänhätä ja nälänhätä. epidemioita, tehtaita ja tehtaita jouduttiin rakentamaan uudelleen, koko maan Euroopan osassa satoja tuhansia kilometrejä tehtiin käyttökelvottomiksi viestintää. Lopulta jonkun piti työskennellä samoissa kolhooseissa, tehtaissa ja tehtaissa. Siksi nuoria kutsuttiin työarmeijaan ja tehdastuotantoon kouluihin. Tätä palvelua pidettiin vaihtoehtoisena asepalveluksena ja siksi se oli pakollinen, ja sen ilman hyvää syytä kiertämisestä määrättiin myös rikosoikeudellinen vastuu. Tämä tilanne jatkui ensimmäiset kolme vuotta sodan jälkeen, kunnes maa lopulta pystyi palaamaan rauhalliseen elämään.
Aiheen jatkossa lue aiheesta miksi venäläiset sotilaat kietoivat omituisia siteitä jalkoihinsa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Lähde: https://novate.ru/blogs/150522/62992/